Yöllinen havahtuminen

Tiedätkö sen tunteen, kun jostain yhtäkkiä mieleen syöksyy jokin hyvä muisto, mutta olet piilottanut sen niin hyvin mieleesi ja pyrkinyt unohtamaan sen koska se on tuottanut sinulle tuskaa. Mutta kun se nyt pitkän ajan päästä tulvahtaa mieleesi huomaat vain hymyn hiipivän kasvoillesi ja voit lämmöllä muistella tätä kaunista muistoa.
Minulle kävi äsken näin.. Ikkunan ohi ajoi mopo josta kuului mopolle luontainen pörinä ääni ja mieleeni tuli sateelta tuoksuva, jännittävä ja vatsan pohjaa kutkuttava muisto viime keväältä. Kun muistelen sitä, tunnen kuinka paljon olen kasvanut tämän vuoden aikana ja huomaan miten jännittynyt ja ensikertalainen olin silloin, niin kuin oli hänkin... Tuo muisto on kaunis ja jotenkin hieman hölmö, koska me molemmat emme tienneet miten käyttäytyä tuossa tilanteessa. Pistin sen jännityksen ja ihastumisen piikkiin.
En tiedä mistä se pulpahti mieleeni, mopon äänestä luultavasti koska istuin silloinkin mopon kyydissä, satoi tihkuna vettä ja olimme perille päästessämme litimärkiä.
Voin nyt huoletta muistella tuota aikaa ja hymyillä niille kauniille muistoille mitä tuolloin sain. Ja vaikka kaikki ei tässä tapauksessa päättynytkään hyvin, voin silti iloita että sain kokea kaiken sen.
Kello on jo paljon, varsinkin kun piti siirtää kelloja tunti eteenpäin! Tätä tuskaa saan nukkua tunnin vähemmän....
Hyvää yötä!

Töherryksiä

Facebookissa jo julkaisinkin nämä koulun kuviksen tunnilla tuhertamani muste työt, niin aattelin nyt tännekin ne laittaa. :) Kuviksen 4 kurssilla on aiheena taiteen kuvista omiin kuviin ja minä olin päättänyt ottaa aiheeksi eläimet. Etsin siis kaikenlaisia kuvia eri aikakausien taiteesta eläimistä ja pyrin niitä hyväksi käyttämällä luoda omia kuvia niistä. Joitakin vain jäljensin ja joihinkin lisäsin jotain omaa. Käytin hyvin erilaisia välineitä, kun tein näitä töitä promarker tusseista vesiliukoisiin liituihin.
Kuvis on parasta mitä koulussa tiedän, kavereiden lisäksi!:D Oon aina ollu hyvä piirtään(itseäni mitenkään kehuskelematta, ja hei, mä oon erittäin vähättelevä itseäni kohtaa, kysykää vaikka keltä...) ja se on ollu mulle rakas harrastus jo monta vuotta. Nykyisin en ole ehtinyt kunnolla piirtämään kotona, kaikki aika on mennyt ihan johonkin muuhun. Onneksi tähän jaksoon sattui tämä yksi kuviksen kurssi, niin pääsin taas toteuttamaan luovuuttani! Ensi jaksossa on onneksi peräti kaksi kuviksen kurssia, Ihanaaa!
Kävin kuvataidekoulua jokusen vuoden piirrustus ja maalaus puolella ja olin myös laajan kuviksen ryhmässä. Sitten valokuvaus rupesi kiinnostamaan enemmän ja siirryin valokuvaus ryhmään. Siellä viihdyinkin sitten muistaakseni ainakin 4 vuotta.  Oon yllättävän tyytyväinen varsinkin tuohon kultakalaan, minkä tekemisessä kesti se vähän yli tunti, kirahvi tuli jossain 45 minuutissa. Mä niin toivon että tästä kurssista tulis 10, koska mun kuviksen numero on ollut 10 jo jostain seiskasta asti.. :D

 

Ja tässä on vielä yksi työ mitä väkersin hyyyyvin monta tuntia. Jätin alkuperäisen mustavalkoiseksi, mutta opettaja otti pari kopiota ja väritin sitten yhden niistä puoliksi, eli vain joitain yksityiskohtia ja tämän yhden väritin kokonaan promarkereilla. :)

 

 

LomaLomaLoma

Tänään alkoi sitten pääsiäisloma, vaikka voikohan tätä edes lomaksi kutsua, sillä koeviikko jatkuu ens tiistaina... Pääsin enkun kokeesta joskus yhdentoista maissa, mutta jäin vielä hengailemaan koululle vaikka kuinka pitkäks aikaa. :D Kävin syömässä ja otin kuvia meidän koulusta Italia-projektia varten ja sitten vain hengailtiin tekemättä yhtään mitään järkevää.

 

Viivi kulta <3 Ja ihanaa juustokeittooo<33

 

Oltii salilla Jannen kaa xD

 

Jaksaa jaksaaaa!

 

Meidän koulussa otetaan rennosti ;D

 



Must vois tulla vaikka tatuoija (y) 

Komea koulumme taiteellisesta kulmasta med Antti ja Alina <3

 

Uusi farkkuliivi <3 Espritistä 35 e



Kahen maissa lähin sitte kaupunkiin Antin kaa samaa matkaa ja oli tarkotus nähdä vanhat ystävät Irene, Martsa ja Sonja meidän vakkarikahvilassa Café Verassa. Syötiin paninit niinku aina ja herkuteltiin viel jätskeillä!

Aaa nii ja käytii viime sunnuntaina äipän kaa Ideaparkissa 'vähä' shoppailemassa! Mä ja äiti ollaan nii samanlaisia shoppailun suhteen, et kun meidät päästetään vaatekauppojen lähelle, meitä ei sieltä heti saadakaan pois :D Siks äiti onkin parasta shoppailuseuraa<3 (ja varsinki ku äiti maksaa puolet vaatteista..)

Carlings 10 e

Nää farkut on iha ylitiukat ja menee just ja just nappi kiinni mut oli ihan pakko ostaa kun kerta Carlingsilta noin edullisesti sai!

Spirit Store 39 e

Tarvitsin uudet kevätkengät ja tiesin heti et ne tulee löytymään Spirit Storesta, koska siellä on aina niin ihanii kenkii! Noi on iha tekonahkaa ja aika kuumat jalassa, mutta menkööt ny tän kevään.

 

Ostin vielä pari muutaki justkuu mut niitä en oo jaksanu viel kuvailla. :)

Eih.. en millää jaksais lukee yhta mut pakko se on jossai vaiheessa alottaa enkä tiiä miten ehdin huomennakaan kun mennään serkuille luultavimmin yökylään:o

Sä tiedät kaikenlaista outoa, niinku et kauriit nuolee öisin autoja

Tän lauantain suunnitelmat meni vähä pipariks, joten oon vaa hengaillu kotona ja tehny kaikkii kotitöitä, mitkä teki äidin iloseksi:)) Näin peuroja pellolla ja kirmasin äkkiä niitä kuvaamaan kun ei ne näyttäny hiihtäjiäkään pelkäävän. Mut heti ku meitsi kävelee tietä pitki ne nostaa päänsä ja lähtee luikkiin karkuun....... Sain niistä pari kuvaa ku ne juoksee metsään, mut siinä se sit oliki :D Kuljeskelin sen jälkee sit vähä metsässä ja näpsin kuvia (tosi asiassa rämmin hikipipossa jyrkkää mäkee ylös keskellä metsää, koska päätin oikaista yhelle polulle mikä ei ollu iha maailman paras idea...)
Huomas kyl et kevät on tulossa, koska toppatakissa tuli jo ihan kuuma eikä hanskojakaan olis tarvinnu. :) Metsässä on muutenkin aina niin rentouttavaa kävellä. Joskus mulle tulee semmonen fiilis, et kaikki kaatuu päälle ja ajatukset myllertää eikä meinaa jättää rauhaan. Sillon mä lähen metsään joko ihan kävelemään tai kesäisin juoksemaan (talvella olen ollut liian laiska lenkkeilemään). Huomaan, että metsässä aivot rauhoittuvat ja saan rentoutua ja unohdan kaikki murheet... Vaikka oon koko elämäni asunu kaupungissa, silti metsässä tunnen olevani kotona kliseisesti sanottuna, mutta totta se on! Kun kuuntelee kaikkia metsän ääniä, ajattelee että ei se maailma loppujen lopuksi niin kamala paikka ole.

siellä ne kipittää.... 

Laiskottelu perjantai

Jeejee ei tarvinnu viettää perjantai iltapäivää kotona koneella istuen, kun sain Jannen kaveriksi ja mentiin sitten niille koulun jälkeen laiskottelemaan ja mässäilemään. :P Käveltiin niille Siwan kautta ostaan sipsiii ja suklaataa ja Jannella tehtiin sitten kunnon thaimaalaista herkkuruokaa xP

Kuvaha on ku suoraa jostai thaimaalaisesta ravintolasta! Toi oli super hyvää ja vaik en ollu ikinä just tommosta kanariisi hommelii syönykä nii maistu silti tosi hyvälle :D

Sit alettiin kattoon Netflixistä leffaa nimeltä Projext X

Leffahan kerto siis kolmesta lukiolaisnörtistä, jotka suunnittelevat pitävänsä vuosisadan megabileet. Heidän ystävänsä Dax kuvaa kaikki tapahtumat päähenkilön Thomasin 17-vuotissynttäreiden suunnittelusta, bileiden mainostamisesta, itse tuhannenviidensadan hengen kotipippaloihin, jotka todella riistäytyvät hieman käsistä.
Project X oli viihdyttävä, mutta mua vaa raasto kokoaja mielessä kuinka tuo poika olisi niiiiiin kusessa, kun sen vanhemmat tulee kotiin, josta ei oo pahemmin enää mitään jäljellä... :D Onneksi tapahtumat olivat vain elokuvaa ja toivon todella ettei kukaan ole oikeasti järjestänyt tuollaisia bileitä edes jenkeissä. xD Mutta suosittelen katsomaan.

Sit aateltiin kattoo viel toinen leffa nimeltä Sahara.

Tää meni multa vähä ohi enkä kunnolla tajunnu tota juonta, mutta iha hyvä se oli mun mielestä. :D
Mutta elokuva kerto kahdesta aarteenmetsästäjästä, jotka matkustavat Saharaan etsimään sisällissodan aikaista taistelualuksen hylkyä, seikkailullaan he tapaavat erään lääkärin (Penelope Cruzin), joka yrittää selvittää alueella raivoavan tappavan taudin alkuperää.
Tommonen perus jännityselokuva, iha menevä:)

Hiuskriisi

Äwäwäwääw hirvee hiuskriisi en tiiä mitä mä näille tekisin ja mitä mä haluisin koska oon ehkä jo kyllästyny näihi tummiin eikä nää ees oo ollu mulla kovinkaan kauaa ja juurikasvua pukkaaa :D Ja se oma väri oli sen 17 vuotta etten ihan heti taida sitäkään haluta takasi.... Raitoja?? Liukuvärjäystä?? Tumma?? Vaalea...?? Kyllä elämä on vaikea..

Synttäripartyyyt

Viime lauantaina vietettiin Heken 18-vee pippaloita porukalla niillä. :) Oli kyl iha mahtava ilta ja pitkästä aikaa pääs rentoutuun ja juhliin kamujen kaa! Oli kiva ku tunsi suurimman osan porukasta niin oli rento tunnelma ja hulppee meno ;D

 

Ja eikös 18-vuotiaalle nuorelle äijän köriläälle maailman paras synttärilahja ole pinkki prinsessa pallo ja suklaarasia? ;) Terveisin minä ja Janne <3

Naistenpäivä kukkia

 

 

 

 

 

Iskä oli ostanu meidän perheen naisille keltaisia ruusuja ja eräältä sain sitte yllärinä gerberoita <3
Muistan kun joskus pienenä sitä mietti kuinka ihanaa olisi saada joltain ihanalta ihmiseltä kukkia. Joka tytön unelma se varmaan vielä tässäkin iässä on. Mutta minä en näe niissä kovinkaan suurta pointtia. Joo ei siinä mitään jos poika haluaa tuhlata rahaa johonkin mikä ei kestä kun sen muutaman päivän, korkeintaan viikon. Mutta kukat kuihtuvat pois eikä niistä ole sitten enää mitään iloa! Siksi niistä kannattaa ottaakin kuvat, ja jos mahdollista niin kuivattaa ruusut. Kukat ovat kauniita ja se on niin perinteikästä kun poika antaa tytölle ruusuja yms. Mutta mulle kyllä ruusut piisaa taas vähäksi aikaa kun yheltä ihanalta sain sen seitsemäntoista ruusua syntymäpäivänäni. :D